Tälle sivulle olemme keränneet hyödyllistä tietoa Suomessa virallisiksi luokitelluista jalometalleista sekä korujen leimoista.
Jalometallituotteilla tarkoitetaan kullasta, hopeasta, platinasta tai palladiumista valmistettuja esineitä. Yleisiä jalometalleista valmistettuja tuotteita ovat korut, pöytähopeat ja aterimet. Jalometallit ovat puhtaina käytettyinä yleensä liian pehmeitä korunvalmistukseen, tästä syystä niitä seostetaan muilla metalleilla. Jalometallien valmistus ja kauppa on valtiovallan valvonnan alaista toimintaa, ja tämän vuoksi Suomessa on voimassa Laki jalometallituotteista (N:o 1029) sekä asetus jalometallituotteista (N:o 1148).
Kulta on pehmeä, kiiltävä metalli, joka keltaisen värinsä perusteella eroaa kaikista muista metalleista. Se säilyttää kiiltonsa ilmassa ja vedessä. Sitkeytensä vuoksi kultaa voidaan takoa tai valssata 1/12 000 mm:n vahvuiseksi. 1 grammasta kultaa voidaan vetää 2 km:n pituinen lanka.
Kullan latinankielinen nimi Aurum tarkoittaa ”aamuruskoa”. Siitä tulee myös kullan kemiallinen lyhenne Au. Kultaa käytetään niin korujen valmistuksessa kuin myös eri teollisuusalojen raaka-aineena. Kulta on myös perinteinen sijoituskohde. Harvinaisuutensa, kauniin värinsä ja kiiltonsa sekä kemiallisen kestävyytensä vuoksi kultaa on kautta aikojen pidetty hyvin arvokkaana materiaalina. Siitä on sananparsissakin tullut monien arvokkaiden asioiden sekä myös rikkauden ja vallan ehkä merkittävin symboli. Siitä on tehty myös kuninkaiden kruunut ja muut vallan symbolit. Urheilukilpailuissakin kultamitali on ensimmäinen palkinto.
Suomessa tyypillisimmät koruissa käytettävät kultaseokset ovat 14 karaatin eli 585 promillen ja 18 karaatin eli 750 promillen seoksia. Mutta nykyään saa käyttää myös 375 eli 9 karaatin seoksia.
Kultaa, kuten muitakin jalometalleja seostetaan, jotta saavutetaan halutut työstöominaisuudet, kovuus ja värisävy.
Kultaseosten väri
Hopea on suosittu ja suhteellisen edullinen materiaali. Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltävä metalli. Hopea on kultaa kovempaa mutta kuparia pehmeämpää. Hopea on helposti taottavaa ja erittäin venyvää. Koruissa ja esineissä hopeaa käytetään seoksena, johon on lisätty kuparia. Suomessa tyypillisimmät hopeaesineet ja -korut ovat pitoisuudeltaan 830 tai 925 promillen seoksia. Nykyään koruissa käytetään pääsääntöisesti 925 -hopeaa. Tätä seosta kutsutaan myös sterling-hopeaksi. Pöytähopeissa ja esineissä käytetään yleensä 830 -hopeaa.
Tummumisen estämiseksi hopeakorut voidaan esim. rodinoida. Yleisimmin hopeaesineet pinnoitetaan puhtaalla hopealla tai rodiumilla. Puhuttaessa uushopeasta tarkoitetaan alpakkaa, joka on nikkelin, sinkin ja kuparin seos.
Platina on harmaanvalkoinen, erittäin tiheä ja sitkeä metalli. Platina kuten kultakin on metalleista jaloimpia. Muistuttaa väriltään valkokultaa, mutta on käytössä kestävämpää. Koruissa sitä käytetään melkein puhtaana, pitoisuudeltaan 950 promillea. Se seostetaan tavallisesti palladiumilla ja/tai hopealla. Korkea sulamispiste tekee siitä haastavan sulatuksessa ja valamisessa.
Jalometallituotteen pitoisuuden ilmoittamiseksi jalometallituote on leimattava.
Leima on jalometallituotteisiin tarkoitettu pysyvä merkintä. Leimat kertovat esineen historiasta ja ominaisuuksista. Leima lyödään, laseroidaan, valetaan tai kaiverretaan tuotteeseen. Jalometallien leimat ovat koruista tai esineistä löytyviä pieniä merkkejä mm. kirjainyhdistelmiä ja numeroita. Suomessa on laki ja asetus, jonka mukaan myynnissä olevista jalometallituotteista on löydyttävä asiaankuuluvat leimat. Leimoilla osoitetaan tuotteen jalometallipitoisuus sekä tuotteen valmistaja.
Markkinoille saatetussa ja myyntiin tarkoitetussa tuotteessa on oltava vähintään nimileima ja pitoisuusleima. Lisäksi tuotteeseen voidaan laittaa vuosileima ja paikkakuntaleima. Nämä leimat ovat vapaaehtoisia eikä niitä sen takia välttämättä löydy esineestä. Alle yhden gramman kulta-, platina- tai palladiumtuotteita sekä alle 10 gramman hopeatuotteita ei tarvitse leimata.
Sutelan Kello ja Kulta Ky ostaa jalometallia sisältäviä koruja ja esineitä. Asiakkaan ei tarvitse välttämättä tietää, mitä leimoja esineestä löytyy. Jos korut on ostetttu ulkomailta esim. Thaimaa niin esineistä saattaa puuttua kokonaan hopean ja kullan merkit, vaikka sisältäisivät erittäin korkeita pitoisuuksia kultaa tai hopeaa. Voit lähettää meille siis korut/esineet vaikka leimat olisivat puuttelliset tai puuttuu kokonaan. Me tutkimme esineet tarkasti ja käytössämme on myös XRF- metallianalyysilaite, jolla selvitämme helposti esineiden metallipitoisuudet.
Pitoisuusleima on kolminumeroinen numerosarja. Se kertoo, kuinka paljon tuotteessa vähintään on leimattua jalometallia. Jalometallin määrä on ilmoitettu promilleina. Esimerkiksi jos pitoisuusleimassa on luku 925, se kertoo, että tuotteessa on 92,5 % hopeaa. Kullassa yleisimmin käytetyt pitoisuudet ovat 585 ja 750.
Suomessa leimattujen esineiden pitoisuusluvun ympärillä oleva muoto kertoo esineessä käytetystä jalometallista. Kullan merkki (kultaleima) on soikio, hopean leima suorakaide, platinan leima vinoneliö ja palladiumin suunnikas. Ulkomailla leimattujen tuotteiden pitoisuusleiman pohjamuoto saattaa poiketa seuraavassa kuvassa esitetyistä muodoista, on tuotteen jalometalli tunnistettava tuotteen pitoisuusleiman numerosarjasta. Suomessa ei hyväksytä muita kolminumeroisia pitoisuusleimoja kuin kuvassa esitetyt.
Kuva, tukes.fi
Nimileima kertoo jalometallituotteen maahantuojan, valmistajan tai myyjän. Nimileimaa sanotaan myös vastuuleimaksi. Se kertoo, kuka on vastuussa tuotteesta ja sen vaatimusten mukaisuudesta. Suomessa myytävissä jalometallituotteissa tulee olla Tukesin nimileimarekisteriin rekisteröity nimileima tai vaihtoehtoisesti tarkastusleima.
Nimileimarekisteri löytyy osoitteesta:
http://nimileima.tukes.fi/
Sutelan Kello ja Kulta-leima (rekisteröity 2010)
Kalevala Koru
Lapponia-korut
Vuosileima on kirjaimen ja numeron yhdistelmä, joka kertoo jalometallituotteen valmistus tai maahantuontivuoden. Esimerkiksi vuoden 2021 leima on U9.
Vuosileima taulukon löydät osoitteesta:
https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/jalometallituotteet-korut-ja-kellot/jalometallituotteiden-leimat/vuosileima-avain
Paikkakuntaleimalla ilmaistaan jalometallituotteen valmistuspaikkakunta ja sitä voidaan käyttää vain Suomessa valmistetuissa tuotteissa. Vanhoissa paikkakuntaleimoissa pohjamuoto voi olla suorakaide tai neliö. Nykyisin sen pohjamuoto on vaakunanmuoto. Paikkakuntaleimoja voi tutkia osoitteesta:
https://www.leimat.fi/fi/paikkakuntaleimat
Esim. n. 1900-luvun Kotka-leimoja.
Suomi
Ruotsi
Timantti on syvällä maan kuoressa muodostunut jalokivi, jonka tulivuoren purkaus on tuonut maan päälle. Se on ainutlaatuinen ja ylivertainen luonnontuote. Jokaisella timantilla on oma arvonsa. Timantin ylivoimaisia ominaisuuksia muihin jalo- ja korukiviin nähden ovat esimerkiksi voimakas kiilto, loisto ja kovuus.
Timantin arvo määritellään sen laadun perusteella. Timantin arvon määräävät niin sanotut neljä C:tä – cut, colour, clarity ja carat weight.
1. Hionta (cut)
Hionta on tärkein timantin neljästä arvoon vaikuttavasta tekijästä, sillä se vaikuttaa kiven kauneuteen eniten. Hyvin hiotussa timantissa kiven loisto, tuli, välke ja kiilto tulevat esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Suurin osa timanteista hiotaan pyöreän briljantin muotoon, jolloin timantissa on 57 viistettä. Muita suosittuja briljanttihionnan muotoja ovat markiisi-, pisara-, soikea- ja sydänhionta.
2. Väri (colour)
Timantteja esiintyy kaikissa sateenkaaren väreissä, mutta hienoimmat timantit ovat täysin värittömiä. Väriasteikon alapäässä ovat kellertävät timantit. Väri on standardoitu taulukoksi, jota käytetään timanttien laatuluokitukseen ympäri maailmaa.
3. Puhtaus (clarity)
Timantti on muiden jalokivien tapaan luonnontuote, joka esiintyy vain harvoin täysin puhtaana. Timantin puhtaudella tarkoitetaan siitä löytyviä epäpuhtauksia, halkeamia ja säröjä eli sulkeumia. Nämä timantin syntymämerkit tekevät jokaisesta kivestä yksilön. Äärettömän harvinainen on timantti, jossa ei ole sisäisiä eikä ulkoisia tunnusmerkkejä. Kivi voi myös lohkeilla maapaineen puristuksessa. On tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole virheistä. Niiden sulkeumat ovat niin pieniä, etteivät ne näy paljain silmin tai vaikuta kiven loistoon. Koruissa käytettävät timantit ovat yleensä hyvin puhtaita, eikä niissä olevia sulkeumia useimmiten erota paljain silmin, muutamaa alinta puhtausluokkaa lukuunottamatta. Kivet tutkitaan aina vähintään 10x suurentavalla luupilla ja useimmiten mikroskoopilla. Monet haluavat hankkia timantin, jonka puhtausluokitus on VVS. VVS-kiven sulkeuman tulee olla nimensä mukaisesti todella pieni. Laatuluokkana VVS on hieman enemmän kuin korussa olevalta timantilta kannattaisi vaatia.
Puhtausluokitukset ovat:
Flawless (FL): Täysin puhdas. Ei sulkeumia tai ulkoisia merkkejä.
Internally Flawless (IF): Puhdas. Ei sulkeumia mutta vähäisiä ulkoisia merkkejä.
Very Very Small Inclusions (VVS): Erittäin pieniä sulkeumia, jotka ovat erittäin vaikeasti havaittavia.
Very Small Inclusions (VS): Pieniä sulkeumia, jotka ovat vaikeasti havaittavia.
Small Inclusions (SI): Pieniä sulkeumia, melko helposti havaittavia.
Piquee/Inclusons (P tai I): Suuria sulkeutumia, voi näkyä paljain silmin.
4. Paino (carat weight)
Timantin – kuten muidenkin jalokivien -paino mitataan karaateissa (carat weight). Yksi karaatti (ct) on 0,2 grammaa. Paino on tärkeä tekijä arvoa määriteltäessä, muttei yksin ratkaise sitä. Yhtä suuret timantit voivat muista laatutekijöistä riippuen olla hyvinkin eriarvoisia. Korkealaatuisia timantteja on kaikissa kokoluokissa. Koruissa käytetyt pienimmät timantit ovat yleensä kooltaan 0,01 ct.
Sutelan Kello ja Kulta Ky ostaa jalometallien lisäksi myös hyväkuntoisia yli 0.10 karaatin timantteja.
Aiheesta muualla ja hyödyllistä tietoa:
Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) sivut:
https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/jalometallituotteet-korut-ja-kellot
Jalometallien vuosileimat
https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/jalometallituotteet-korut-ja-kellot/jalometallituotteiden-leimat/vuosileima-avain
Nimileimat:
http://nimileima.tukes.fi/
Kulta- ja hopeaseppien leimoja vuoteen 1970 saakka.
https://www.leimat.fi/fi/
Laki jalometallituotteista:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20001029/
Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20001148/
Lähteet
– Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto), K.A. Rasmussen, Wikipedia, Leimat.fi, Suomen Kultaseppien Liitto (SKuL ry), Tillander.fi
© 2024 Sutelan Kello ja Kulta Ky
